Viherkatot ovat kasvillisuuskerroksia, jotka on istutettu tasaiselle tai kaltevalle katolle asennetun vedeneristyskatteen päälle. Sinivihreät katot sisältävät kasvillisuuskerroksen alla veden varastointi- ja hallintajärjestelmät, jotka käsittelevät ylimääräistä sadevettä tehokkaammin ja yhdistävät viherkattojen edut laajennettuihin hulevesien hallintaominaisuuksiin. Viherseinät ovat pystysuoria kasvien peittämiä rakenteita. ’Elävien’ kattojen ja seinien tarkoitus on sitoa sadevettä ja lisätä asuinympäristöön viihtyisyyttä ja monimuotoisuutta.
Vihreitä ja sinivihreitä kattoja huleveden mittana käytetään usein kaupunkiekosysteemeissä. Niiden erityinen suunnittelu ja kasvivalikoima voivat vaihdella sopeutuen paikalliseen ilmastoon, rakennusmääräyksiin ja ekologisiin tavoitteisiin.
Lisää tietoa: Green and blue roofs
Urban ecosystem before NbS have been implemented
Urban ecosystem after NbS have been implemented
Tarkka sijainti : Vega Scene, Hausmanns gate 28, Oslo
Ekosysteemityyppi(t) : Kaupunkiekosysteemi
NbS :n nimi/nimi : Sinivihreä katto Vega Scenessä
Yhteenveto: Hulevesien hallintaan ja biologiseen monimuotoisuuteen liittyviin huolenaiheisiin tähtäävä katto sisältää yhdistelmän Oslofjordin alueen kotoperäisiä kasvilajeja, mikä edistää paikallisen elinympäristön ennallistamista ja parantaa samalla kaupunkien estetiikkaa. Katossa on integroitu järjestelmä, joka kerää, varastoi ja vapauttaa asteittain sadeveden, mikä auttaa vähentämään kaupunkien tulvia rankkasateiden aikana.
Ota yhteyttä :
Asiaankuuluvat linkit dokumentaatioon :
Laajennettu tapauskuvaus : Vega Scenen sinivihreä katto Oslossa (Norja) on esimerkki kaupunkien vihreästä infrastruktuurista, joka on suunniteltu jäljittelemään luonnollista kasvillisuutta ja hydrologiaa. Hanke alkoi vuonna 2016. Hulevesien hallintaan ja biologiseen monimuotoisuuteen liittyviin huolenaiheisiin tähtäävä katto sisältää yhdistelmän Oslofjordin alueen kotoperäisiä kasvilajeja, mikä edistää paikallisen elinympäristön ennallistamista ja parantaa samalla kaupunkien estetiikkaa. Katossa on integroitu järjestelmä, joka kerää, varastoi ja vapauttaa asteittain sadeveden, mikä auttaa vähentämään kaupunkien tulvia rankkasateiden aikana. Tämä lähestymistapa tukee kasvillisuutta, viilentää rakennusta ja parantaa ilmanlaatua samalla kun se tarjoaa luonnon inspiroimaa estetiikkaa. On kuitenkin huomioitava, että katto ei yleensä ole yleisölle avoin, mutta sitä käytetään opetuksessa ja tutkimuksessa. Norjan ensimmäisenä sinivihreänä kattona se toimii osoituksena kestävästä arkkitehtuurista, joka tasapainottaa kaupunkien tarpeet ekologisten periaatteiden kanssa, tarjoaa sietokykyä ilmastovaikutuksia vastaan ja rikastaa kaupunkien biologista monimuotoisuutta.
NVE:llä on mittausasemia katolla ja se tutkii katon kykyä hallita sademäärää; mitat löytyvät osoitteesta sildre.nve.no. Asplan Viak on yhteistyössä NIBIO:n kanssa tehnyt tutkimusta kasveista ja eläimistä sekä ylläpidosta. Jotkut tuloksista:
Tarkka sijainti : Æbeløgade 4, Kööpenhamina
NbS : n nimi/nimi : Kattotila
Yhteenveto: ØsterGRO on Tanskan ensimmäinen kattotila, joka sijaitsee Kööpenhaminan Climate Resilience Neighborhoodissa . Vuonna 2014 rakennettu 600 m2 kaupunkitila on muuttanut entisen autohuutokauppakannan viheralueeksi, jossa kasvatetaan luomuvihanneksia, hedelmiä, yrttejä ja syötäviä kukkia. Katolla sijaitsevalla maatilalla istutuspenkkien alla on vesisäiliö, joka auttaa hallitsemaan sadeveden . Tämä säiliö kerää ja varastoi sadeveden, jota sitten käytetään kasvien kasteluun kasvukauden aikana . Øster GRO on yhteisön tukema maatalouden (CSA) aloite, joka tarjoaa tuoretuotteita paikallisille jäsenille ja edistää samalla kaupunkien biologista monimuotoisuutta ja ilmanlaatua.
Yhteystiedot : Østergro , farmengro@gmail.com
Østergron verkkosivusto : https://www.oestergro.dk/
Tanskan arkkitehtuurikeskus. ØsterGRO: Kattotila betonikulttuurin yläpuolella
EU:n maatilakirja. Käytännön tiivistelmä: Ø sterGRO - yhdistää kansalaiset heidän kuluttamiinsa ruokaan
Shaw (2017) Case 12 - ØsterGRO Rooftop Farm – Yhteisön tukema maatalous keskellä Kööpenhaminaa
Andenæs, E., Engebø, A., Time, B., Lohne, J., Torp, O., Kvande, T. (2020). Perspectives on Quality Risk in the Building Process of Blue-Green Roofs in Norway. Buildings, 10(10), 189. https://doi.org/10.3390/buildings10100189
Braskerud (2014). Grønne tak og styrtregn. NVE rapport 65/2014. (in norwegian)
Braskerud et al (2017). Studietur til København og Malmø (in Norwegian)
Paus and Braskerud (2024). Runoff from an extensive green roof during extreme events: Insights from 15 years of observations
Sintef (2024). Guidance for building of green roofs (in Norwegian, pdf)
RISE Research Institute of Sweden AB (2021). https://gronatakhandboken.se/pdf/ (in swedish)
Thodesen, B., Kvande, T., Tajet, H. T. T., Time, B., & Lohne, J. (2018). Adapting green-blue roofs to Nordic climate. Nordic Journal of Architectural Research, 2, 99-128.
Sörensen and Emilsson (2020). Green roofs, stormwater and sustainability Augustenborg as a research site- https://lucris.lub.lu.se/ws/portalfiles/portal/99737064/2021_BOOK_MALM_Augustenborg_Bok_180x235mm_ENG_Webb.pdf
World Green Infrastructure Network - Home - World Green Infrastructure Network
